Gemmologia...

...pähkinänkuoressa.

Gemmologia on mineralogian kapean sektorin, jalokivitutkimuksen tieteenhaara. Mineralogi tutkii kaikkia kiviä välittämättä niiden jaloudesta. Geologi on puolestaan perehtynyt koko maapalloon ja sen aktiivisuuteen, suuriin linjoihin. Gemmologi pipertää.

Jalokivi erottuu muista kivistä kauneutensa, kestävyytensä ja harvinaisuutensa ansiosta. Näitä jalokiviä, niiden laatua ja aitoutta gemmologi tutkii erilaisten apuvälineiden avulla. Järkyttävää kyllä (ainakin kaikille Afrikan Tähteä pelanneille), väri on ehkä vähiten merkittävä havainto mitä jalokiven sortin selvittämiseen tulee. Sen sijaan tutkitaankin muita optisia ominaisuuksia, kuten kidemuotoja ja kiiltoa. Mitataan ominaispainoja, tutkitaan kahtaistaitteisuutta, fluoresenssia, diffraktio-interferenssiä ynnä muita hienoilla termeillä nimettyjä asioita.

Tutkimusvälineistä tärkein on mikroskooppi. Parhaimmillaan stereozoom-binokulaarimikroskooppi.
Laitteita on, ilahduttavaa kyllä muitakin. Spektroskooppi, polariskooppi, dikroskooppi....
On myös tärkeitä laitteita jotka eivät pääty kirjainyhdistelmään -skooppi, esimerkiksi refraktometri. Koska kaikkia näitä laitteet on hankala mahduttaa keskivertonaisen käsilaukkuun, on gemmologin tarpeen opetella käyttämään luuppia. Luuppi on tavallista suurennuslasia hieman pienempi, mutta suurentavilta ominaisuuksiltaan huimasti parempi hyödyllinen pieni vekotin.

Innostuneisuus gemmologiaan on jonkin verran periytyvää. Mummini keräsi kauniita esineitä tienvarsilta, niiden ollessa yleensä muilta hävinneitä koruja, mutta usein myös kiviä. Vankenpana todisteena perinnöllisyydestä kuitenkin lienee nuorimmaiseni.

Säiltään surkean kesän jälkeen, saatuamme seitsemän hengen lähiomais-seurueemme turvallisesti etelän hotelliin ryhdyin matkalaukkujen purkuun. Laukusta löytyi nyrkin kokoinen kivi!? Perheen pienin selvitti tohkeissaan kiven alkuperäisen esiintymispaikan sijaitsevan oman päiväkodin pihalla...
Hankalaahan siinä on suuttua, sillä paikalla oli parikin aiemmin minun kiviä sisältävien matkalaukkujen kantajaa. Kutsun heitä myös isäksi ja aviomieheksi.

Kiviä on tullut poimittua eritoten jokaiselta rannalta jolla olen astellut. Mökkisaaresta Floridaan, Kaspian mereltä Länsi-Afrikkaan. Selvitettäköön, että en kuitenkaan ole varsinaisia jalokiviä onnistunut laukkukaupalla hankkimaan - vielä.

Tavallisessa elämässä gemmologeja on vaikea erottaa muusta väestöstä ulkonäön perusteella. Heidät voi kuitenkin yllättää luuppi silmällä paikoissa joissa on koruja, kiviä, kivikoruja tai korukiviä.
Lentokentillä saattaa myös nähdä miehiä jotka kiroavat laukun painoa sanoen; "Aivan kuin tämä laukku olisi pakattu täyteen kiviä!". Kyseessä on todennäköisesti tulevien tai olevien gemmologien lähimmäisiä, tai jos nämä miehet ovat erityisen onnekkaita, aviomiehiä!

Olipa kerran...

...pätkä kuparilankaa. Osui käteni mustiin muovihelmiin. Kieputin kuparista kiehkuran ja kiinnittin helmen jatkoksi. Ensimmäiset valmistamani korvakorut saivat muotonsa.

Ikää oli kaikki kaksitoista. Silloisen kotikaupunkini Riadin kansainvälisen koulun kulttuurien sekamelskassa kädentaidot ja erilaisuus huomattiin ja huomioitiin. Ylpeyden ja kiusaantuneisuuden ristiriitaisissa tunnelmissa esittelin erään opettajan pyynnöstä oppitunnin aluksi uusimmat tekemäni korut. Päivittäin. Ikkuna korujen maailmaan aukesi.

Ikkunaa raotin jo aiemmin. Pikkutyttönä maailman jännittävin paikka oli vaarin kellosepänliikkeen takahuone. Siellä heräsi alati kasvava kiinnostukseni työkaluja, laitteita ja kaikenlaisia vempaimia kohtaan. Puhumattakaan kelloista ja koruista.

Sain joskus palvella asiakkaita liikkeen puolella. Tärkeänä, nenänpää lasitiskille juuri ja juuri ylettyvänä kyselin, että minkähän värisiä rannekkeita rouva oli vailla. Tästä voi jo päätellä, että elimme toista aikaa. Aikaa jolloin aika katsottiin ranteesta, kellosta.
Silloin en aavistanut, että opiskelisin paaaaljon paljon myöhemmin alan erikoismyyjäksi.

Nyt, monen mutkan, matkan kautta ja muutaman uuden elämän synnyttämisen jälkeen olen päässyt tilanteeseen, jossa valmistan koruja työkseni. Onnekseni olen myös päässyt opiskelemaan koruihin erottamattomasti liittyvää aihetta, gemmologiaa.

Näistä aiheista, koruista ja korumateriaaleista tulen kirjoittamaan aika ajoin tänne omia huomioitani - korujen sielunelämää.